Ajatusten ristiriitaa

järkipäätös tuntuu pahalta.kun taas tunnepäätös ei ole järkevää.Mikä on siis paras ja missä tilanteissa sitä voi soveltaa ja kuinka kauas ilman että moraali kärsii. vai onko sittenkin että päätös kuin päätös onkin moraalinen teko,ilman tunnetta ja järkeä. Aisia vaan ilmaistaan yksinkertaisemmin,jotta se olisi helpompi niellä.

Koska kysymeksessä ei isossa mittakaavassa ole oikeasta eikä väärästä.Vaan yksilön omasta halusta ohjata itseään.

Saako tunne pohjaisilla päätöksillä enemmän irti elämästä. Siis  onko silloin elämän eläminen enemmän lapsen kaltaista käyskentelyä. jotenkin intohimoisempaa ja yllättävämpää? Värit,tuoksut,tuntemukset. Onko tunne ihminen se joka jää joka talvi ensimmäisten pakkasten aikaan sormestaan kiinni metalli putkeen ihan vaan sen takia,että on pakko varmistaa.jääkö siihen oikeasti aikuisenakin kiinni.

Kävellessään töihin samaa reittiä joka päivä.huomaa aina jotain uutta ihmeteltävää matkallaan.